Reppukoirasta elämäntavaksi
Olen haaveillut omasta koirasta täysi-ikäisyydestä asti. Muistan pohtineeni, että olisipa kiva, jos koira osaisi noutaa sorsan vedestä. Ihannekoirani myös pysyisi pihalla irti eikä karkaisi. Ensimmäinen koirani Tosca täytti nämä molemmat toiveet. Tosca tuli minulle vuonna 2013. Olin ollut tällöin jo kymmenen vuotta täysi-ikäinen, joten aika pitkään odottelin koiran hankintaa. Syykin oli selvä. En halunnut ottaa koiraa kerrostaloasuntoon. Muutin paritaloon, jossa oli oma takapiha, jouluna 2012. Puoli vuotta myöhemmin taloon tuli ensimmäinen oma koira. Tean myötä elämään tuli kaksi uutta koiraa. Mansesterinterrierit, agilitykoirat Memphis ja Morris. Bella tuli meille vuonna 2018 ja lauma kasvoi neljään. Spanielien ja terrierien yhteensovittaminen samaan laumaan ei sujunut ongelmitta ja koiria piti eristää toisistaan yhteenottojen välttämiseksi. Kaksi samanhenkistä ihmistä eivät kuitenkaan tehneet siitä ongelmaa. Arki jatkui agilitytreenien, metsästystreenien ja metsästyksen merkeiss...