Kohti uutta metsästyskautta

Elokuu on jo pitkällä ja metsästyskausikin on jo alkanut. Kyyhkysjahdissa käytiin Hillan ja Moccan kanssa perinteisesti Ilmajoella. Molemmille koirille saatiin muutamia noutoja. Hilla oli aluksi jännittynyt passissa, mutta hyvin nopeasti käytös parani. Koira rauhoittui osoitettuun paikkaan ja odotti ilman hihnaa kaikessa rauhassa, kunnes jotain tapahtui. Yllättäen kyyhkyn nouto ei ollutkaan niin suoraviivainen kuin olisin toivonut. Haavakkokyyhkystä ei millään tahtonut löytyä sopivaa otetta. Lopulta linnut tuli kuitenkin käteen asti. Tätä ennen Hillalla oli alla vain yksi sepelkyyhkyn nouto vuoden takaa. Moccalla nouto menee jo enemmän rutiinilla, mutta Moccalla on minun kanssa opittuna tapana laskea noudettava lintu metrin-kahden päähän maahan. Eipä sillä nyt jahdissa hirveästi ole käytännön merkitystä, mutta jos vielä kokeissa käydään, niin luokka putoaa automaattisesti tuon toiminnan seurauksena.   

Kesän treenit koirien kanssa on mennyt hyvin, mutta treenikertoja on ollut vähän. Meille syntyi kesällä toinen lapsi ja tästä syystä koirien kanssa ei ole oikein ehditty treenaamaan niin paljon kuin olisi haluttu. Yhteistreeneissäkään ei ole käyty kesän aikana kertaakaan. 

Hilla sai kesällä näyttelyistä H-tuloksen, joten Hilla on SPME-V VOI1-tulosta vaille käyttövalio. Tätä lähdetään hakemaan elokuun lopussa Iihin, jossa tiedossa on kaksipäiväiset vesilintukokeet. Eittämättä kyseessä on meidän koeuran vaativin koitos. Kaislikossa on nyt treenattu pari kertaa. Meno on vielä vähän turhan varovaista ja kyselevää, eikä koira vielä oikein tahdo irrota tarpeeksi itsenäisesti hakua tekemään. Silloin, kun jalat yltää maahan ja sopivia pusikoita on hakualueella, on haku mielestäni jo aika hyvällä tasolla. Mutta silloin, kun koira on uimasillaan, niin haun etäisyys ei todennäköisesti riitä. 

Sorsajahtiviikko on otettu lomaksi ja kova tavoite olisi saada Hillalle pudotus sorsalle vielä ennen koeviikonloppua. Sopivat kaislikkopaikat on vain kiven alla. Saati että vielä löytäisi sellaisen paikan, josta oikeasti olisi mahdollisuus se sorsa ylösajoon ampua. Samalla sillä viikolla kuumottaisi myös käydä yksi ilta hanhijahdissa Ranualla. Tämän kaiken ohella pitää myös muistaa taata koiralle tarpeeksi lepoa, että koira jaksaa hakea kaksi päivää Iissä.  En ole koskaan ennen käynyt vesilintukokeissa, joten en ihan tarkkaan tiedä mitä tuleman pitää. Kahluuhousut toki löytyy. Aion ampua kokeissa itse. Kaikki tulivoima on tarpeen, mikäli joku lintu onnistutaan löytämään, niin se olisi kyllä sitten syytä saada alaskin. Edelleen joudun antamaan tasoitusta koetilanteissa muille, koska joudun käyttämään kuulosuojausta, mahdollisesti tänä syksynä jopa tuplakuulosuojausta. Korvani eivät ole kestäneet vuoden 2016 jälkeen enää ollenkaan haulikon laukauksen ääniä ja tilanne on tänä vuonna edelleen mennyt huonompaan suuntaan. Kuulevien nappien ongelma on se, että niillä ei kuule yhtä hyvin sitä, missä koira menee tai mistä lintu lähtee. En ole koetilanteissa siis niin hyvin kartalla koiran ja riistan tekemisestä, kuin olisin ilman tulppia. Mutta tälle ei nyt vaan voi mitään.  Olen tämän takia jopa harkinnut kokonaan kokeiden väliin jättämistä, mutta yritetään nyt vielä. 

Erät voivat olla pitkiä ja raskaita. Mietityttää, että miten Hilla jaksaa hakea mahdollisesti pitkäänkin tyhjää maastoa. Keli voi olla helteinenkin. Lisäerät voivat olla mahdollisesti kurpalla, jos sorsia ei löydy. Kurpalla todennäköisesti meillä on paremmat mahdollisuudet onnistua, mutta kurppatilanteissa voi olla myös tiedossa haastavia markkeeraamattomia noutoja, mikäli mahdolliset sivuampujat pudottavat kurpan. Ohjauksia olisi pitänyt ehtiä treenaamaan enemmän, mutta tilanne on nyt mikä on. Hillalla oli kyyhkysjahdissa ongelmia ohjatussa eteen-noudossa, kun koira meinasi karata sivulle pusikkoon. Tätä käytiin erikseen treenaamassa pakasteesta sulatetun fasaanin kanssa ja nyt treeni onnistui hyvin. 

Hillan kanssa on myös tarkoitus osallistua Springerspanielit ry:n mestaruuskokeisiin kahtena päivänä Lapualla syyskuun loppupuolella. Olen miettinyt myös Spanielien SM-kokeisiin osallistumista, mutta osallistumisoikeus vaatisi meiltä todennäköisesti korkeamman VOI1-tuloksen. Tällä hetkellä meidän korkein tulos on VOI1 81 p, enkä usko, että sillä irtoaa vielä kisapaikka. Katsotaan jos pystytään parantamaan tulosta joko Iissä tai Lapualla ennen SM-koeviikonloppua. 

Parhaimmillaan Hilla on edelleen metsämaastossa, mutta tänäkin vuonna luonnonlintukokeet jäävät meillä väliin. Sen sijaan kanalintujahteja on meillä tiedossa mm. Hossassa sekä Pyhännällä. Käytännössä elo-syyskuussa joka viikonloppu ollaan jossain jahdissa tai kokeissa. Hillan liekki palaa riistalle täysillä ja vaikka koira edelleenkin reagoi joka pillimerkkiin ja pysähtyy pilliin, on pillin käyttöä pitänyt lisätä. Hillan kanssa on oltava syksyllä tarkkana, että se ei karkaa käsistä. Etenkin tämä vaatii minulta malttia kanalintutilanteissa. Onko sitä malttia, jää nähtäväksi.

Mocca pääsee mukaan sorsalle ja tietysti kanalintujahtiin. Olen myös miettinyt, että voisin osallistua Moccan kanssa yhtenä päivänä Kuopion kokeisiin. Edellyttäen, että meillä on mennyt jahtikausi hyvin ja Mocca on pysynyt hyvin hallinnassa. Olisi kiva saada Moccalle vielä joku tulos, kun viime vuonna tuli kaksi viivaa, joista ainakin toinen olisi ollut vältettävissä. Moccan suhteen pitää olla tarkkana, että se pysyy riistatilanteissakin käsissä. Moccan kanssa on helppo kulkea kanalintumetsällä ja haku on sopivalla etäisyydellä eikä pilliä tarvitse. Toisaalta sitten, kun nokkaan tulee kuuma haju, irtoaa koira hajulle liiankin röyhkeästi ja suoraviivaisesti ja pilli ja isäntä meinaa unohtua. Tämä on tällä hetkellä meidän suurin haaste tuloksellisessa metsästyksessä. Noudon pudottaminen tähän verrattuna on ihan sivuseikka.  

Ja toki Bellan ja Toscankin kanssa metsästetään. Tosca pääsee pitkästä aikaa sorsa-aloitukseen, kun agility-ura on nyt takana päin. Ja Bella toki on myös monessa mukana. Näillä eväillä kohti syksyä. Päivitellään taas kuulumisia sopivassa välissä.